keskiviikkona, heinäkuuta 20

oh it's love

Kuin itsekästä ja omahyväistä se on ettei haluais enää ikinä rakastua kehenkään?
Jokainen ihminen joita oon rakastanu tai rakastan yhä edellee on satuttanu mua, ja niin se suurin rakkaus satutti niin pahasti että tuntuu etten enää koskaan halua tuntea rakkautta toista ihmistä kohtaan.

Siis tottakai mä rakastan mun kavereita ja perhettä. Mut junou se semmonen kumppanin rakkaus. Mietin täs yks ilta et haluanko oikeesti satuttaa itteeni mahollisesti pahemmin toista kertaa?

Oon ollu nyt melee yks ja puol vuotta sinkkuna, mm kai se on lyhyt aika, toisaalta pitkä aika. Eikä mitään sillee juttujakaa oo ollu. oonks mä oikeesti paska tyttöystävä?
Nii ja tästä tuli mielee, ku mun ystävä sano että jos mun ex pyytäis mua takas yhtee mä ottaisin sen; vastasin etten ikinä tekis sitä. Mut kun aloin miettiin oikeesti ni en tiedä siihen vastausta, mm erosta on se melkee yks ja puol vuotta, mut so what. Satun oleen pitkä suruaikane, tai oikeestaa en osaa käsitellä mun tunteita heti.

No mut siis kumminki, vaikka mua vastaan kävelis nyt mun unelmien mies, mä en pystyis kattoo sitä ees silmii. Koska en halua tuntea uusia tunteita uutta ihmistä kohtaan, ku oon saamassa pikkuhiljaa mun sydäntä taas kasaan, oon muutaman palan päässä onnee. Sit taas toisaalta mietin kyl sitä että entä jos mä tartteenki jonku ihQ poitsufrendin toho vieree kiehnää että saisin viimesetki palasat kohallee?

Rakkaus pelottaa mua, esitin jossain vaiheessa että RAKKAUS ON PERSÄÄSSISTÄ! mut ei mä vaan pelkään sitä tunnetta ja kipua mitä se tuottaa!

Oon silti onnellinen jokasesta mun tekemästä virheestäki, koska oon oppinu niistä. En oo enää semmonen pikkulutka, niinku joskus vuos/kaks sitte olin. Petin monen ihmisen luottamuksen ja tapoin itteeni sisältä päin. Kahesti mun elämässä oon kovettanu itteni niin kauheeks etten itekkää enää tunnistanu itteeni.

Tänä päivänä oon yllättävän itsevarma ja tähtään korkeelle, pidän jokaisena hetkenä hauskaa, osaan ajatella taas positiivisesti, en murehdi turhia ja pidän pään pystys

Mist tää kaikki energia tulee? nii mä vaa rakastan itteeni sellasena ku oon, virheist ja elämän kolhuist huolimatta.

Haavat opettavat,
vähemmän satuttavat
kun oppii elämään
niiden kanssa, kestämään

maanantaina, heinäkuuta 18

beautiful like a rainbow

huh teiniyttä jälellä se vajaa 50päivää. ja onneks kaiken voi laittaa teinyiden piikkii eiksje? :DD no ei, ollu super hauskaa nää pari viikonloppua ! vähemmän viinaa vois silti olla mukana näis jutuissa, alkaa menee jo yliholtittomaks pikkuhiljaa, marinami 15v tulee kohta mielee. No nyt tulee piiitkä tauko kunnes OULU <3

Olin yhes välis iha kauheen surullinen ja masentunu pari kk sitte, johtu varmaa siitä että Espanjassa mulla oli pitkästä aikaa kaikki hyvin, rakastan sitä paikkaa ja sit joutu tulee sieltä pois, ku pahin shokki oli menny ohi :( mut nii suomes on surullista, sää on melkee aina surkee, Mulle varsinki 1. inhoon kylmää 2. inhoon kuumaa, mulle ei oikee passaa mikää, talvel haluun et ois kesä ja kesäl et ois talvi, mut syksy on mun mielestä parasta aikaa. Pimeys on kauheeta mutta ne värit ja saa käyttää ihania vaatteita <3 ku kesäl pitäis olla alasti ettei peppu oo iha hies koko aja, sit talvel pitää käyttää semmosii hugepaksui vaatteita hyi. Mikää ei mee oikei.

Mut masennuksesta; se on kyl totta et ku kerran sairastat masennuksen se tulee paljo helpommin uuestaa. EMt oonko mä koskaa parantunu masennuksesta, oon varmaa vaa deletoinu sen. Oon tosi hyvä peittään mun tunteet, varsinki surun.

Itkin taas pitkästä aikaa viime viikolla, ja niin idioottimaisesta syystä ettei mitää rajaa, mut hei ensi rakkaus on aina ensi rakkaus vaikka ihmine ois kuin kusipää nykyää, tai ollu jo KAUAN. Siistii kumminki et sillee erosta melkee yks ja puol vuotta ja muija tajuaa vasta sitte miten paskaa se suhe oli ja kuin paska se jätkä oli. HALOO kaks kertaa sama juttu. hohhoijaa, mut kumminki ku sain itkee siis OIKEIN KUNNOLLA, rakastuin itseeni taas uudestaan. Tosi hassua miten "vastoinkäymiset" tuottaa silti hyvää oloo jossai vaihees.

Pahimmasta masennuksesta pääsin kumminki yli jo siin kesäkuun puolesvälis noin suurinpiirtei ku oli nii huippuja päiviä. TÄÄ KESÄ ON OLLU UNELMAA! parasta aikaa parhaitten ihmisten kanssa ! parhaasta paikasta en kyllä sanoo mitää jippiaijee joku haapajärvicity<3
Mut onneks hirveest paikasta saa hyvän pikkulisäyksillä <;

Oon kyl ottanu niiin mun viimesistä teinipäivistä kaikki irti! viel ku sais ton ainaisen väsymyksen veks ni oisin täydellisyys <3

mun tekstin alkuperäis idea ei tullu esille milliikää mut what ever.

Mur rakastan itteeni kiitos nam heiheih

<3 MARINAMI